Särkynytsydän jaksaa ilahduttaa aina, olkoon sitten punainen tai valkoinen
Parsaa omasta maasta, ei mikään hätäisen kokeilijan kasvi, mutta palkitsee kyllä
kun satoa alkaa tulla. Maistuu juuri katkaistuna ihan herneenversolta.
Jos pitää aniksen mausta, saksankirveli on ehdottomasti löydyttävä jostain, meillä useita mutta kasvaa puolivarjossa parhaiten. Ihan hieno koristeenakin ja pärjää melkein missä vaan sekä nousee varmasti joka vuosi uudelleen.
Harvoin tulee puutarharyhmistä haettua tunnistusapua, mutta tämän kohdalla oli pakko pyytää varmistus. Sormivaleangervo, saatiin tutulta muutama juurenpätkä ja laitoin loppukesästä -14 maahan, varsi ja lehti kuihtuivat heti ja olin varma että ne menetettiin samantien. Vaan eipä mitä, sieltä se nyt sitten nousee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti