Högfors Siro 50 olohuoneeseen

Meillä on ollut pitkään ajatuksissa saada puulla lämpeävä lämmönlähde taloon, ikää talolla jo niin paljon että kolme hormia löytyy. Katolta piippuun taskulampulla katsoessa on ihan hyvässä kunnossakin, katon yläpuolinen osa on uusittu jossain vaiheessa, sen näkee tiilisaumojen kulumasta. Rappaukset joka paikasta kunnossa ja palomuuri myös ilman yhtään halkeamaa.

Oli melko mielenkiintoinen paketti kantaa peräkärrystä olohuoneeseen, ulkona kantaminen oli oikeastaan jopa helppoa, mutta ensimmäiselle ovelle pääsyn jälkeen kantajat eivät mahdu enää lieden viereen joten sitä on pakko nostaa kymmenisen senttiä kerrallaan eteenpäin.
Viimeiset metrit kannettiin kahteen mieheen, 240 kiloa, jonka kyllä tunsi seuraavana päivänä olkapäissä ja reisissä.
Ylemmän kuvan otto hetkellä jo voiton puolella, ei enää epäilyttänyt hankinnan järkeenkäypyys, sadan kilometrin hakumatka ja 240€ sijoitus lieteen.

 

Hölmöyttäni en ottanut uunin alaliitoksesta kuvaa, liitosputki tehtiin itse, vanha oli jo ruostunut puhki. Savuhormissa oli muuttaessani PorinMatti, joten tiililiitos piti myös tehdä kokonaan uusiksi.

Tarpeeksi vaan kiviä pois pora- ja piikkauskoneella ja muurauslaastilla muotoilin hormin ensin savun kulkemisen vuoksi ihan tasaiseksi ja poistin terävät nurkat.

Liitosputkea yhden sentin suurempi finnfoamin pala putken paikalle (styroxia ei ollut kotona, se olisi helpompi poistaa kun laasti on kuivunut). Tiili ja tiilenpala kerrallaan reikä umpeen ja saumaraudalla yrittäen saada kaikki saumat täyteen, noin tunti ja reikä oli ummessa.

Seuraavana päivänä finnfoamit pois ja vielä muurauslaastilla ylirappaus.

Toisena projektina samaan aikaan uuden savupellin asennus, vanhoja ei ollut tai en ainakaan löytänyt vaikka yritin kehyksiä piipustakin etsiä. Samalla tavalla muuraten ja rappauksella viimeistellen tehtiin tuokin paikkaus pellin asennuksen jälkeen.

 Kittaus ja hionta ennen maalausta ja valmis !

Tässä vaiheessa täytin alemman uunin tiilillä ja vesisäiliöön tiiliä ja hiekkapuhallushiekkaa, noin sain tuohon vielä kolmekymmentä kiloa lisää varaavaa kiveä.

 

Näin evakkoisovanhempien jälkeläisenä ajattelin siirtää perinnettä eteenpäin. Riisipiiraat tulikuumaan uuniin, ei samanlaisia saa mitenkään sähköhellalla tehtyä, saatika kun meillä on kaasu-uuni, se lämpeää vain 250 asteeseen.

Ensikokeilun jälkeen tuossa on paistettu jo pitsat, hiivaleipää, iso kasa piirakoita ja ohrauunipuuro.

Tässä koko komeus paikallaan, testimaalauksella peitetty kittipinnat, saa nähdä kumpi väri tuohon seinään jää.
Ei tuosta oikein pysty sanomaa onko ollut paikallaan viikon vai viisikymmentä vuotta.

Pitäähän puutarhassa portti olla +17c

Pari vanhaa taimikeppiä sai taas uuden elämän meidän puutarhassa, puhumattakaan vanhasta anopilta saadusta sängynpäädystä. Rottinkisen päädyn kiinnitin saranoilla, nostettavilla sellaisilla, toiseen tolpista ja harmaata spraymaalia pintaan. Ruohonleikkuu tietysti taas tulee pikkuisen hankalammaksi mutta portin siis saa nostettua saranoiltaan leikkuun ajaksi.

Tuosta tuli melkolailla samanlainen koriste kuin ne ikkunankarmit tai ovi joka ripustetaan roikkumaan puunoksasta keskelle puutarhaa, pysäyttää ainakin pieneksi hetkeksi miettimään sen tarkoitusta jollei muuta. Talon sisustuksessa pidetään jostain tyylistä ja väreistä kiinni, puutarha on värien ja muotojen sekametelisoppa kaikella tavalla, pehmeää ja kovaa, pyöreää ja kulmikasta, värejä valkoisesta mustaan. Oikea sisustussuunnittelijan painajainen, ideoita ja kierrätystavaroita saa ripotella mihin vaan missä ne omasta mielestä tuntuvat hyviltä.

Leikkimökin pihakivetys +14c

Tällainen projekti sai alkunsa, kun kuulemma leikkimökkiin kulkeutuu mahdottomasti roskia ja multaa. Edellisestä pihakiviprojektista jäi takaisin paikalleen laittamattomia perinnekiviä muutama neliö, eli tuumasta toimeen vaan.
Jätin kivet puolisen tuumaa nurmikon pintaa alemmas, että nurmikon saa leikattua ihan vaan ajamalla yli. Enkä muutenkaan paljoa hienostellut pohjan teossa, kivet on ladottu suoraan mullan päälle, toivottavasti saumat alkavat nopeasti vihertää. Kävi jo mielessä että josko kun seuraavan kerran luvataan enemmän kuin kaksi päivää poutaa, kaadan piimään kiville ja ripottelen sammalta päälle.

Ylempi kuva otettu kasvihuoneelta leikkimökille päin, nyt näyttää kuin mökissä asuttaisiin kun pihakin on viimeistelty.

Pienen tytön oma hyötymaa

Pyynnöstä tein vielä pienen kasvimaan terassin päätyyn, siihen tänään kylvettiin tilliä, herneitä, salaattia ja porkkanaa, neidin oman valinnan mukaissesti. Puutarhanhoitokipinä palaa nyt niin isolla liekillä, että parempi kun tekee penkin kun pyydetään. Kai siitä jotain paloa luontoa kohtaan jää sitten vanhemmallekin iälle.

Aprikoosi kukkii, lämmin päivä 19.5.2015 16c

Tulihan tämäkin päivä vuosien odotuksen jälkeen, Rusoposki on täynnä kukkia. Heti ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua iski kamala pelko, että mahtaako tuottaa hedelmää, koska alunperin istutin muutaman metrin päähän persikan jonka muurahaiset tappoivat toisena vuonna. Ostin uuden samaan paikkaan ja se kuoli samana kesänä. Googlesta myöhemmin luin että persikka erittää kituessaan hormonia joka tappaa samaan paikkaan istutetun persikan.... mutta nyt tiedän. Samaisessa kuopassa kasvaa nyt neidonhiuspuu joka on talvehtinut jo kolme kokonaista talvea ja silmut ovat juuri aukeamassa.
Kyllä pienoinen voitonhymy kirpoaa kasvoille jos tuosta aprikoosipuusta hedelmän saa joskus poimia, mittaa sillä on jo kolme ja puoli metriä, viitisenkymmentä senttiä tulee vuosittain, kuuteen metriin pitäisi pysähtyä.

Viime viikon askartelut, sataa ja paistaa +9c

Työkaverit olivat säästäneet jostain vanhoja taimitukia, pitihän niistä jotain virittää... paikan haku ensin ja väsäämään. Ihan fiiliksellä, pieni mittaus mihin tavara riittää ja kepit pystyyn. Edellisistä pikkuvirheistä oppineena oli pakko käydä rautakaupassa hakemassa metallijalat tolppien alle, ettei (taas) tarvitse montaa vuotta takoa päätä ylähirteen, kuten ehkä yläkerran valaisimien kanssa on käynyt.
Tälllainen 190cm kokovartalo on yllättävän herkkä pienille suunnitteluvirheille, varsinkin jos kulkee pihalla lippis päässä, silloin kolisee hiukan useammin.
Molemmin puolin köynnösruusu ja kärhö, uusia lajikkeita tietenkin että saa lisää kokemuksia

Olohuone uusiksi

Oli tuo kodin hengetär saanut jostain sellaisen ajatuksen, että olohuoneen kalusteet voisi pyöräyttää kokonaan vastakkaisille seinille. Eihän siinä muuta kuin tyhjentämään lauantaiaamuna kaikki hyllyt lattialle, keittiöön ja makuuhuoneeseen. Ihan mahdoton kasa tavaraa mahtuu 18m2 olohuoneeseenkin, kun sen levittää pitkin asuntoa.
Suurin työ aiheutui telkkarin siirtämisestä, meillä kun antennijohto tulee sisälle makuuhuoneen seinästä ja oli siitä jatkettu vain nykyiseen paikkaan. Johto oli jalkalistan alla, joten pätkä sitäkin piti ottaa pois jotta siirto onnistuu. Ja onnistuihan se, tunnin työn jälkeen, jos uudestaan solkataan jossain välissä kalusteet ja telkkari takaisin sinne missä olivat, löytyy paikka jo valmiina.

Paljon suuremman näköiseksi huone tuli, ihan kannattava liike, puolisentoista vuotta sitä varmaan ehdittiin jo pohtiakin.
Sana minimalistinen ei taida sopia meidän huusholliin, tavaraa on ihan riittävästi, joskus liikaakin.
Keittiön kaapit kävin läpi loppiaisena, kaksi täyttä lihalaatikkoa pakkasin teinitytön kapioiksi varastoon odottamaan lähtöpäivää.

Piparkakkutalo

Menin taas tyhmyyttäni vastaamaan, tänäkin vuonna, kysymykseen, että tehdäänkö muumitalo.... Onneksi sentään sain tingittyä talon teon uimahuoneeksi, on ainakin matalampi joskaan ei yhtään helpompi väsättävä. Jätin tänä jouluna sokerilla liimaamisen ja kiinnitin osat pikeerillä. Säästää se ainakin palaneilta sormenpäiltä ja toimii melkein yhtä hyvin, ei ole ihan niin kiirekään saada osia paikalleen.
Oikaisin kiinnitettävät sivut kaikki raastinraudalla, auttaa liimaamista huomattavasti.

Jälleen kerran tuli huomattua, ettei se ihan niin helppoa olekaan kuin ensi ajatuksella voisi luulla. Edellisestä talosta tuli opittua, että alla oleva pahvimalli auttaa aikalailla kasaamista. Katon alla on yhä kasattunakin pahvista tehty jigi, eipähän tarvitse pelätä että romahtaa siirrettäessä.
Kai tuossa pääasia on kuitenkin tyttären kanssa vietetty yhteinen aika ja onnistumisen riemu, kummallekin.

Ulkovalot syksyllä

Pitkästä aikaa päätin lisätä muutaman valokuvan, tällä kertaa ulkovalaistuksesta. Saatiin viime viikolla eskaritytön kanssa ajatus maakaapelin vetämisestä huvimajasta leikkimökkiin. Huvimajassa on jo hämäräkytkimellä ja kellolla ohjatut ulkovalot, joten sieltä jakorasiasta oli helppo jatkaa sähköt mökkiin.

leikkimökki ulkovaloineen

Leikkimökin terassista tuli tuon näköinen sähkötöiden jälkeen, vanha käytöstä poistettu valaisinkin sai uuden paikan varastonhyllyltä valokatteen alle.
Toisen valaisimen lisäsin mökkiin sisälle, tulikin aika hauskan näköiseksi, kun näyttää lämpimältä ja asutulta pimeän tultua.

Lidl ja Ikea myyvät led-polttimoita noin vitosen kappale, virrankulutus 3-5w, eli tällaisen suorasähkölämmitteisen sata vuotta vanhan talon pihalla melkein sama, onko edes hämäräkytkintä, kulutus on niin pieni. Tietysti kertaantuu kymmenellä kun noita valaisimia on tullut ripoteltua melko runsaasti ympäri pihaa.

Viimeisenä vielä kuva ylhäältä alarinteeseen kuvattuna, huvimaja vasemmalla ja leikkimökki polun oikealla puolella.

Puuhamaa kopioituna pihalle

Tällainen kuva lähetettiin Puuhamaasta, tekstillä :"Tällainen meille !"

mitäs sitä sen enempää pohtimaan, rinne oli pihalla jo olemassa, kivetettynä, kesäloma parin viikon päästä. Keräilemään tarvikkeita ja hahmotelma pihalle liidulla, siinä se.

Aloitus lauantaina 26.7., edessä melkein 30 metriä kivetyksen purkamista, liituviivat näkyvät hyvin kivissä.

Kourun sivut jo ladottu ja suurin osa leikattukin

 Alle muovia ja betonivaluun 110mm putkia, erilaisia tietty, eli mitä vaan sain kerjäämällä tuttaviltani.

Ylläoleva kuva portailta alamäkeen kuvattuna.

 Tässä alkuosan muotit poistettu jo, yön yli kuivaneena.

Tästä kuvasta näkyy melkein koko puuhamaa, noin 30 metriä pallorataa lapsille.

Pihalla kameran kanssa

Leikkimökki ja sen terassi

Leikkimökin terassi sai eilen valokatteensa vanhoista jämäpaloista. Suojaisa leikkipaikka kuusi vuotiaalle tyttärelle, kovasti on ainakin sisustettu pari iltaa ja laiteltu kahvikestejä pöytään.
Kemiönsaaressa käynti sai taas minut innostumaan ja ostin kaksi visteriaa ja pensasmagnolian taimet. Kotimatkalla kävin vielä yhdessä puutarhassa, josta leikkimökin kukkaset löytyivät. Pelargonian ja maljaköynnöksen laitoin Laura Ashleyn amppeliin, tarkoituksena talvettaa ne joko olohuoneessa tai talvipuutarhassa. Pitkään parvekelaatikkoon asettelin lohikäärmebegonioita kolme kappaletta, toivottavasti kukkivat koko loppukesän.